Panostetaanko meillä oikeasti ennaltaehkäisevään toimintaan vai puhutaanko vain?

Lapsen maailma-lehdessä oli mielenkiintoinen juttu siitä kuinka ennalta ehkäisevä toiminta auttaa säästämään valtavia summia. Lautakuntien jäsenet ja valtuutetut eivät taida edes tietää mitä ennaltaehkäisevä toiminta on.

Kouluilla ei ole terveydenhoitajia tai lääkäreitä riittävästi, kuraattoreita puuttuu, koulupsykologia ei ole varaa palkata, kouluavustajia ei ole riittävästi, kotipalveluista karsitaan, ennaltaehkäisevää toimeentuloa ei anneta, liikuntapalveluista karsitaan, kerhotoimintaan ei ole varaa, neuvolakäyntejä vähennetään ja samaan aikaan kehutaan kuinka meillä panostetaan ennältäehkäisevään toimintaan.

Kaikki nämä peruspalvelut ovat nimenomaan sitä ennaltaehkäisevää toimintaa, mutta niitä ei ole varaa tarjota.

Lautakunnat tekevät budjettia vain vuodeksi kerallaan ja tänä vauonnahan se on aivan sama millaisen budjetin vääntää kun ei olla enää ensi vuonna satoa korjaamassa. Jos edes joskus mietittäis, miten asiat voisivat olla viiden vuoden kuluttua. Budjetti varmaan olisi toisenlainen.

Yhden lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa saman verran kuin intensiivinen perhetyö seitsemäksi vuodeksi tai kotipalvelua voisi samalla summalla tarjota lähes 3000 tuntia.

Lastensuojelun keskusliiton sivuilta löytyy loistavia esimerkkejä siitä kuinka asiat voisivat mennä ja miten kuluja kertyy.

www.lskl.fi/files/1518/Miten_lastensuojelun_kustannukset_kertyvat.pdf

Yksi esimerkki oli 32-vuotiaasta yksinhuoltajasta nimeltä Manna. Hän jää työttömäksi ja masentuu.

Huonompi vaihtoehto:

Mannan lapsia kiusataan koulussa => koululääkäri tekee lähetteen lastenpsykiatrian poliklinikalle (92€) => lapset käyvät psykiatrian klinikalla (á294€) => Lapsista tehdään lastensuojeluilmoitus ja lastensuojelutarve selvitetään (480€) => Manna ei jaksa osallistua tapaamisiin, eikä käydä A-klinikalla => lapsilla lisää ongelmia koulussa, tapaamisia sosiaalityöntekijän kanssa (88€) huostaanottopäätöstä valmistellaan (960€) => lapset otetaan huostaan ja sijoitetaan ammatilliseen perhekotiin (59000€/lapsi/vuosi) => lapset käyvät säännöllisesti terapiassa (á144€) => kokonaiskustannukset 10 vuodessa 1 190 000€

 Parempi vaihtoehto:

Manna käy psykiatrian poliklinikalla, saa apua kodin- ja lastenhoitoon => saa toimeentulotukea ja harkinnanvaraista tukea lasten menoihin (lastensuojelun taloudellinen tuki 600€/vuosi) => Mannan lapsia kiusataan koulussa => Manna tapaa lasten opettajia ja kuraattoria (176€) => Saa vertaistukea muilta yksinhuoltajilta => Mannan lapsilla määritellään tarkkaavaisuuden häiriöitä ja heille järjestetään koulussa tukea => lapset löytävät uusia harrastuksia => kokonaiskustannukset 2200€

Nyt olis oikea aika herätä tekemään ensi vuoden budjetista erilainen kuin tähän asti on ollut tapana.