Koulu turvalliseksi oppimisympäristöksi

Tämä kirjoitus on kunta- ja aluevaaliehdokas Leila Myllyojan oma kirjoitus.
Koulu turvalliseksi oppimisympäristöksi
Koulun on oltava turvallinen tila jokaiselle oppilaalle. Lapsella on oikeus käydä koulua rauhassa. Koulu on oppimisympäristö. eli jokaisella oppilaalla tulee olla hänen kykyjänsä ja tasoansa vastaava ja sopiva opetus. Myös mahdollisuus löytää oma tapansa oppia. Yksilön huomioon ottava opetus asettaa haasteita koko koululaitokselle sekä opettajalle.
Oppilaat, jotka kykenevät omaksumaan tietoa ja taitoja muita nopeammin ja paremmin, tarvitsevat lisähaasteita ja vaikeampia tehtäviä. Nämä on heille tarjottava. On myös otettava huomioon heidän erityislahjakkuutensa ja taipumuksensa jollekin tietylle alueelle. Koulun on oltava haastava ja kiinnostava tällaisille oppilaille.
Siinä missä toiset mennä porskuttavat haasteiden keskellä, toinen joukko oppilaita tarvitsee enemmän tai vähemmän tukea ja harjoitusta ihan tavallisten oppimäärien keskellä. Jotkut heistä tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta esim. neurologisista syistä tai vammaisuuden vuoksi. Panostamalla näihinkin oppilaisiin tarjoamalla yksilöllistä opetusta heidän tarpeidensa mukaan, on heidänkin mahdollista edetä yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Erityisvaikeudet eivät välttämättä tee ihmistä tyhmäksi. Oikealla ohjauksella hänestä voi kehittyä hyvinkin arvostettu asiantuntija omalla alallaan. Onhan meillä tälläkin hetkellä autistisia lääkäreitä, insinöörejä jne akateemisia toimijoita. Kasvatetaan oikealla opetuksella heitä lisää.
Yhteistä oppilaille on onnistumisen ilo. Sen kannustamana on mukava jatkaa opiskelua. Luokissa tarvitaan lisähenkilökuntaa. Kouluavustajia, apuopettajia j a mahdollisuus jakaa oppilaat opiskeluryhmiin. Kun joutuu odottamaan opettajaa oman asiansa kanssa useita minuutteja, keksii varmasti parempaa tekemistä. Siitä ne häiriöt alkavat ja paisuvat. Opettaja ei voi enää, kuten ennen hallita koko luokkaa niin, että jokainen oppilas tulisi huomioitua. Luokkiin on integroitu monenlaisia oppilaita. Pienluokat olivat hyvä ratkaisu aikaisemmin. He, joilla on vaikeuksia oppia isossa ryhmässä samanaikaisesti nopeampien oppilaiden kanssa, oppivat pienessä ryhmässä. Silloin hekin voivat kokea onnistumisen iloa! Oikeanlainen oppimisympäristö ja riittävä määrä henkilökuntaa luovat koulurauhaa.
Tilanne kouluissa on ollut jo jonkin aikaa huolestuttava. On paljon häiriköintiä ja jopa väkivaltaista käyttäytymistä. Olemme jonkinlaisessa kierteessä. Oppilaat tuovat oman pahan olonsa, kotitilanteensa, keskinäiset erimielisyytensä ja kahnauksensa kouluun. Kouluterveydenhoidon: terveydenhoitajan, kuraattorin, psykologin , lääkärin ja joissakin kouluissa psykiatrisen sairaanhoitajan on oltava käytettävissä yksittäisen oppilaan tilanteessa. Aina tulisi ottaa yhteyttä oppilaan vanhempiin ja yhdessä heidän kanssaan ratkoa oppilaan ongelmia. On kuitenkin varottava lyömästä oppilaaseen hankalan tai väkivaltaisen oppilaan leimaa. Tällainen vaikuttaa hänen koko loppuelämäänsä. Hänen asiaansa on tartuttava ja autettava häntä muuttamaan elämänsä suuntaa. Vakavissa tapauksissa kutsutaan poliisi kouluun. Hyssyttely ei auta, vaan on näytettävä, ettei huono käytös eikä väkivalta kuulu kouluun. Asioihin on puututtava nopeasti ja tehokkaasti. Etsivä työ sekä Ankkuritoiminta ovat omilla paikkakunnillaan osoittautuneet tehokkaiksi toimintamuodoiksi. Niitä ollaan vakinaistamassa seillä, missä tätä työtä ollaan tehty. Joskus asioita ja käytäntöjä voidaan muuttaa lisäämättä budjettia. Työntekijöiden innostus ja halu asioiden muuttamiseen riittää. Vertaistukea saa varmasti muilta toimijoilta.
Ihminen luontaisesti suojelee elämää. Hän ei halua vahingoittaa toista. Kun tällaista tapahtuu, on jotakin pahasti vialla. Yksilötasolla on aina selvitettävä, miksi joku toimii väkivaltaisesti. Tällaiseen käyttäytymiseen on useita syitä. Henkilö voi olla täysin tunteeton ja piittaamaton toisia ihmisiä kohtaan. Hän on voinut kasvaa sellaisessa ympäristössä, jossa väkivalta on ollut hyväksyttävää ja siihen on jopa kannustettu. Hän voi myös tuoda esille omaa pahaa oloaan, mutta myös puolustaa itseään. Varaudutaan kouluun tai ulos mennessä asein mahdollista kiusaajaa tai hyökkääjää vastaan. Tällaisen ihmisen tulee kuitenkin aina oppia sallitun ja kielletys käyttäytymisen rajat. Itsepuolustus ei koskaan ole etukäteen harkittua toisen ihmisen vahingoittamista. Meidän yhteiskunnassamme ei sallita toiseen ihmiseen kohdistuvaa väkivaltaa missään muodossa.
Myös henkinen väkivalta satuttaa ja tekee arpia. Opetetaan koululaiset toista kunnioittavaan puhetapaan. Hymy ei maksa mitään, mutta saa ihmeitä aikaan. Koko yhteiskuntajärjestyksemme on rakennettu kristilliselle pohjalle. Koti, uskonto ja isänmaa. yhdessä olemme rakentaneet tämän maan viime sodan jälkeen yhteistyössä, toista kannustaen ja auttaen. Jos hylkäämme tämän perustan, elämme villissä yhteiskunnassa ilman yhteisiä normeja ja sääntöjä. Kristillinen pohja on luonut turvaa. Voimme myös sekoittaa lastemme päät uusilla opeilla, kuten muuttamalla biologisia lainalaisuuksia. Sukupuolia on kaksi. Siitä emme pääse mihinkään. Lapset ovat saaneet painajaisia ja ahdistusta, kun ovat pelänneet herätessään aamulla olevansakin tytöt poikia ja pojat tyttöjä. Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Arvomme ei riipu sukupuolesta, vammaisuudesta, terveydestä tms. Ihmisen arvo on vakio. Mitä hän tekee, ei riipu hänen arvostaan ihmisenä. Kunnioitetaan toinen toistamme ja autetaan häntä eteenpäin elämässä silloin, kun siihen on mahdollisuus. Aloitetaan koulujen turvallisuuden parantamisella. Lapsissa on tulevaisuus!
Perussuomalaisten Kunta- ja Aluevaaliehdokas
Leila Myllyoja
Raisio

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa