Se, miksi Suomessa on perinteisesti käytetty maitotuotteita enemmän kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa, juontaa juurensa historiasta. Kylmässä Suomessa ihmiset eivät olisi selviytyneet ilman eläimistä saatavaa maitoa, joka turvasi ravinnon saannin. Suomalaiset ovat kehittyneet sietämään maitoa ja laktoosia hyvin, mikä on evoluution tulos. Tutkimusten mukaan Suomessa juotiin maitoa jo 4500 vuotta sitten (HS.fi).

Lasten ja nuorten ravitsemussuosituksissa suositellaan vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita, jotka eivät edistä sydän- ja verisuonisairauksien syntyä. Suomessa oli vuoden 2024 tietojen mukaan vain 233 600 lypsylehmää, eli noin 0,04 lehmää per asukas – tämä on melko vähän.

Harva tietää, että tyypillisessä kaurajuoman tuotannossa 30–50 prosenttia raaka-aineesta jää hyödyntämättömäksi. Tämä ylijäämä käytetään yleensä rehuna, poltetaan tai päätyy jätteeksi. Kaurajuomaan päätyvät käytännössä vain kauran hiilihydraatit, kun taas kuitu ja suuri osa proteiineista jää pois. Lisäksi kaura kuoritaan myllyssä, ja kuorta syntyy noin 20–30 prosenttia käsiteltävästä kaurasta (maaseuduntulevaisuus.fi)

Muita ravintoaineita, kuten B- ja D-vitamiineja sekä kalsiumia, joita maito sisältää luonnostaan, ei kaurajuomassa ole ilman niiden lisäämistä valmistusprosessin aikana. Poikkeuksena on, että D-vitamiinia lisätään myös maitoon. Kaurajuoma on täysin teollisesti valmistettu tuote, toisin kuin lehmänmaito, joka voidaan lypsää suoraan maitokannuun.